Heinäkuun musiikkivideo: Keijo & Jarmo: Along the sun and the rain

Tämä ääniteltiin Kejon kanssa pari vuotta sitten Keijon Kuusankosken studiolla. Keijo oli ottanut viime talvella valokuvia ja editoinut ne ja minä ajattelin, että niistä saisi hyvän taustan tähän lauluun.

Rapukamufestareilla kesäkeikalla

Jussilan Japo tuntee rapunsa ja lisäksi on kulttuurimiehiä. Siksipä hän on jo parina kesänä järjestänyt Rapukamu festarit. Tänä vuonna iskimme taas Uncle John's blues bändin tämän hetken kokoonpanolla aurinkoiselle Kuopion torille. Ewen oli tehnyt jo viime vuodeksi bluesin Jokiravun kunniaksi. Juntusen Arja filmasi pätkän, joten nauttikaa:


Lavalla olivat Ewenin lisäksi Jouni kitarassa ja bassossa, Pepe bassossa ja huuliharpussa, Seppo kitarassa ja Markku koskettimissa - minä hoitelin lyömiöt.

Kevät keikkuen eikun keikkaillen tulevi

Talvi meni taas töitä tehdessä. Muutama pistokeikka oli, mutta ei mitään merkittävämpää. Toukokuun lopulla meno kiihtyi, kun ensin herätimme The Teräshyllyn uinumasta Varastokirjaston seminaarin. Sitten suuntasin Jyväskylään, jossa Vakka-Suomen rytmikuninkaat teki keikan Kansalaiset - Folkborgare pihafestariin kokoonpanolla Keijo, Tero, minä, Alex ja Hannu.

Bluesin soitoksihan se meni. Keijon biiseillä mentiin tällä kertaa. Tässä pari näytettä - ensin Keijon Sininen talo:



Ja seuraavaksi Numbers numbers ja Viimeinen vaunu (minun lempibiisejäni):


Ja keikasta tuntui pitävän ainakin paikallisen sanomalehden toimittaja:

Ja nyt kohti kesää ja kesän keikkoja!

Tele- ja LP-rakennussarjoja myynnissä

Tele- ja LP-rakennussarjoja on nyt myynnissä Torillamme. Ilmoitukseen pääset suoraan tästä.

Kevään keikkoja - sydämellisesti naisille

Alkuvuosi livahti töitä tehdessä. Kevään keikkaputki on nyt alkamassa - ensimmäisenä niistä eilisen lauantain Kuopion klubilla paikallisten Sydännaisten järjestämä ystävänpäiväjuhla. Meiltä pyydettiin tapahtuman luonteeseen sopivaa country-henkistä settiä ja senhän me tietysti lupasimme.

Orkesterin nimi oli helppo keksiä, kun samaan pöytään sattui Tegelmanien pariskunta ja istumajärjestys oli ilmoitettu kauniisti:

Heikin kanssa muistelimme edellisen illan Elektro GT:n keikkaa, joka ainakin minulle oli pitkästä aikaa positiivinen yllätys suomalaisessa jatsiskenessä. Sähköisen kerroksen lisääminen perussoittoon tuntuu olevan muodissa ja vanhalle fuusiofanille se kuulostaa mukavalta.

Keikka alkoi lyhyellä setillä Sami Kojosen kanssa. Sami on ensi kesänä esiitymässä Olavi Virtana Rauhalahden kesäteatterissa, joten tangot kuulostivat tosi komeilta.

Oman setin aloitimme country-henkisesti ja Jouni pääsi pitkästä aikaa soittamaan mandoliinia. Muuten miehistö oli perinteisillä paikoillaan. Janna oli iltavuorossa ja otti kuvat orkesterista muiden kiireidensä keskellä.

Vakka-Suomen rytmikuninkaat Folklandiassa 2015

Hannun kanssa päätettiin viime vuoden alkupuolella, että meidän pitää päästä keikalle Folklandiaan. Kun järjestäjät ystävällisesti vastasivat "kyllä" pyyntöömme, niin aloimme miettiä settiä kasaan. Koska laivalla oli runsaasti esiintyjiä, niin saimme puolen tunnin setillemme tilan Sea Pubiin. Se helpotti biisilistan tekoa. Kun Tero suostui tulemaan mukaan, niin suunnitelma oli selvä: miehistä örinää ja kurkkulaulettua gospelia.

Harjoiteltiin pari kertaa Hannun luona ja listalle tulivat tällä kertaa neljä gospelia, joista Hannu veti yhden ja minä kolme. Sen lisäksi Tero örisi intron ja improvisoidun bluesin. Joka biisissä tarkoituksena oli vielä laulaa vuorolaulua mahdollisimman polyrytmisesti samanistisen tunnelman luomiseksi ja sehän toimi hyvin lavalla.

Hain Hannun perjantaina kyytiin ja ajeltiin satamaan, josta laivalle hyttiytymään. Katsottiin vielä kerran ohjelma kasaan hytiissä - muutkin tuntuivat harjoittelevan settejään - ja mentiin sitten lavalle. Soittaminen oli helppoa, kun paikalla oli ammattimiksaajat. Kerrankin ei tarvinnut itse huolehti muusta kuin esiintymisestä.

Yleisö pällisteli ensin ihmeissään meidän menoamme, mutta sitten jää suli ja meno oli hurjaa. Paras kommentti oli lopussa paikalle tulleelta toimittajalta: "Kaikenlaista minä olen eläessäni kuullut, mutta en koskaan tällaista!"

Juntusen Arja videoi malliksi kolme videonpätkää. Ensimmäisessä Tero avaa setin ja lämmittää yleisön:


Toisessa pätkässä esitämme "Swing low, sweet charriotin" omana sovituksenamme:


Ja kolmannessa pätkässä saarna kiihtyy loppukliimaksiin "Join' dat hebbenly bandin" tahdissa ja yleisö on lopullisesti myyty:


Keikka ja festivaali oli mukava kokemus!

Häly-iltamissa Helsingissä Oranssin klubilla

Jii Koo oli järkännut täksi viikonlopuksi Hesan Oranssin klubille Häly-iltamat. Meidät oli buukattu perjantai-illaksi, joten polkaisin aamulla auton Keijolaan ja otin Keijon kyytiin. Sitten ajettiin alkavassa tuiskussa klubille, jossa alkoi taas perinteinen roudaaminen. Paikalla olivat Shit Mittens, Kyynelpää, Ilpo Numminen ja me eli Airaksinen, Keijo, Verde ja Saarti.

Tila oli mukavan avara ja musta & lavalle sopi kerrankin kunnolla kamoja. Setistä muotoutuikin hyvin katu-uskottava, kun paikalla oli elektorisen musiikin ja hälyn tuottajia. Ilpo ja Mika johdottivat reilusti laitteitaan:

Kun muillakin oli piuhaa soittimissaan kunnolla kiinni, niin eiköhän tuota kilometrin verran ollut johtoa lavalla...

Shit Mittens aloitti hyvällä teknojumputuksella & sen jälkeen Kyynelpää tuotti hienoa hälyä tanssijoiden kera. Ennen meitä Ilpo väänsi modulaaristaan. Sitten pääsimme me lavalle:

Jatkoimme Mikan tekemällä pohjalla, mutta musiikki oli tällä kertaa ihan erilaista. Jii Koo kuvasi pari hyvää pätkää soitostamme. Ensimmäinen niistä oli kunnon elektronista rytistystä:



Sen jälkeen vedimme kunnon free jamit:



Lopuksi Keijo sai soittaa pari kunnon boogieta - ensin lokkien kera:



Ja lopuksi isänsä taloa muistellen:



Setin jälkeen pakkasin kyytiin Keijon ja Mikan tekemän Ufoxin thereminen ja ajoin yötä myöten Kuopioon kunnon lumituiskussa. Hyvä keikka! Ufoxista kohta lisää....

Vihreää virtaa Tampereella

Keijo ja Jukka olivat järkänneet meidät keikalle Tampereelle Nature Morte vol. VIII - Spiritistinen istunto tapahtumaan.

Paikalla olivat tällä kertaa meidän sessiossa Vihreää virtaa: Keijo, Verde ja Nousiaisen Jukka jytämimmeineen & allekirjoittanut. Alussa mietitytti, mitä hommasta tulee: sessio oli vanhassa voimalaitoksessa ja nyt tiedän, mitä tarkoittaa homeongelmainen tila. Bändin bäkkäri oli pahvilaatikkovarastossa, johon oli kesällä tulleet vedet. No tapahan tuokin on vähentää bändien yletöntä kaljanjuontia...; )
Verden Mika oli järkännyt meille biisilistan ja tehnyt taustanauhat.

Alussa roudailtiin kamoja.  Mika kasasi omia vermeitään lavan reunalle.

Jukka ja Sini testasivat ja siirtelivät puolestaan rumpuja.

Lopulta soitto alkoi ja Mikan konsepti osoittautui oivalliseksi - sessio pysyi kasassa eikä karannut bluesjamitteluksi.

Mikan ystävä, Sassin Heikki kuvasi pari videopätkää sessioista. Ensimmäinen on hyvä kitaranujellutus:



Ja toinen pätkä lopetti setin vihreällä Keijon sanomalla: pelastakaa meret ja merenelävät. Nauttikaa.



Ai niin: sain vihdoin vietyä Keijon Leilalta saamani ufoksin Mikalle thereminin tekemistä varten. Tämä laitteen seikkailusta sitten myöhemmin enemmän.

Egmond etenee ja Yamaha saa uuden elämän

Kerroin aikaisemmin Egmond-basson tarinan ja lupasin pitää teidät ajan tasalla kunnostuksen etenemisestä. 

Nyt Egmondin kaula ja body on puhdistettu, ja olen tehnyt puuttuvien osien tilalle uutta. Koska halusin säilyttää alkuperäiset virityskoneistot, niin jouduin tekemään yhteen koneeseen uuden rattaan ja uuden akselin. Akseli syntyi työkaluteräksestä sorvaamalla ja rattaan tein pronssivaluna: käytin olemassa olevaa ratasta mallina tehdessäni kumimuotin, täytin muotin valuvahalla ja sillä tein kipsimuotin, johon sitten valoin pronssia. Ainoa ongelma oli se, että valuvaha kutistuu noin 5 prosenttia, eli 20-millisestä rattaasta tuli valussa 19-millinen. Tutkin kuitenkin virityskoneiston tilannetta ja huomasin, että 19-millisen rattaan käyttö ei ole ongelmallista, koska viritysnupin akselia voi siirtää sen verran, että ratas toimii. Vielä täytyisi kehitellä puuttuvan viritysnupin paikalle valkoinen muovinuppi…

Kaivelin netistä kuvia siitä, millainen oli Lucky 7 –kitaran irtomikrofoni ja pleksi, ja valmistelin vastaavanlaisen kelluvan pleksin, johon on kiinnitetty Hofner-tyylinen basson mikki. Volume-potikka vielä, ja mikki/pleksi on valmis asennettavaksi.

Sitten toiseen asiaan. Keijo soitti minulle syksyllä ja kysyi, saisinko herätettyä henkiin vanhan akustisen Yamahan. Kuulemma kitaran kaula ja talla ovat hyväkuntoiset. Tästä päätellen lupasin, että kyllä soittimen kuntoon saa. Keijo ajoikin samana päivän luokseni ja toi viallisen kitaran minulle ja tosiaan: kaula ja talla olivat hyväkuntoiset. Tosin muusta kitarasta ei ollut jäljellä käytännössä mitään. Kuvat kertonevat enemmän kuin tuhat sanaa. 

 

No, otin homman haasteena. Minulla oli yksi akustinen koppa ilman kaulaa, joten yhdistin Keijon tuoman kaulan tuohon koppaan. Rakensin koirankuppiresonaattorin ja aion vielä tehdä soittimeen aktiivitallan: esivahvistimelle on jo aukko. Hyvä tästä vielä tulee… tai ainakin persoonallinen…

Free-jamit Samjessa 2014

Ajoin loppuviikosta Keijon kautta Tampereelle ja sain tämän videonpätkän mukaani. Aarni oli tehnyt taas mainiota kuvaustyötä, joten jakeluunhan tämä on laitettava.
Pätkä on yöjameista Samjen Turbaanit Palavat sessioista loppukesästä 2014 ja lavalla heiluu paikalla olleita soittajia mm. Verdestä, Kheta Hotemista ja Airaksisen Pekka intoutuu soittamaan pianoa oikein viimeisen päälle. Lisäksi lavalla vilahtaa Alexei Borisov.
Free jatsin ystävät: nauttikaa!