Amaxas - kreikkalaista musiikkia Kuopiosta

Oksan Marja ja Laitisen Jarmo herättivät henkiin Amaxasin eli Ajomiehen viime talven aikana. Toisena syynä oli se, että Kuopion Kreikan ystävien 40 vuosijuhla oli tulossa kesällä ja sinne tarvittiin musiikkia. Toinen se, että kreikkalaista musiikkia on mukavaa soittaa.
Orkesteri kasattiin ystäväpiirin soittajistosta. Itse olin harjoitellut epätasajakoisia rytmejä jo opiskeluvuosinani bulgarialaista musiikkia soittaneessa orkesterissa ja ilahduin, kun minua pyydettiin mukaan.
Marja ja Jarmo ovat todella syvällisiä kreikan musiikin tuntijoita ja heidän johdollaan saimme mukavat setit kasaan. Esimerkkinä kolme pätkää juhlista. Ensimmäisenä kreikkalainen "blues" Pentámorfi:



Seuraavana tanssillisempi Kapetán Andréa Zepó:


Ja lopuksi Apópse thélo na pio:


Yleisö piti kuulemastaan ja erityisen otettuja olimme, kun paikalla ollut Kreikan suurlähettiläs kävi keikan jälkeen kehumassa soittoamme.

Rapukamufestareilla kesäkeikalla

Jussilan Japo tuntee rapunsa ja lisäksi on kulttuurimiehiä. Siksipä hän on jo parina kesänä järjestänyt Rapukamu festarit. Tänä vuonna iskimme taas Uncle John's blues bändin tämän hetken kokoonpanolla aurinkoiselle Kuopion torille. Ewen oli tehnyt jo viime vuodeksi bluesin Jokiravun kunniaksi. Juntusen Arja filmasi pätkän, joten nauttikaa:


Lavalla olivat Ewenin lisäksi Jouni kitarassa ja bassossa, Pepe bassossa ja huuliharpussa, Seppo kitarassa ja Markku koskettimissa - minä hoitelin lyömiöt.

Kevään keikkoja - sydämellisesti naisille

Alkuvuosi livahti töitä tehdessä. Kevään keikkaputki on nyt alkamassa - ensimmäisenä niistä eilisen lauantain Kuopion klubilla paikallisten Sydännaisten järjestämä ystävänpäiväjuhla. Meiltä pyydettiin tapahtuman luonteeseen sopivaa country-henkistä settiä ja senhän me tietysti lupasimme.

Orkesterin nimi oli helppo keksiä, kun samaan pöytään sattui Tegelmanien pariskunta ja istumajärjestys oli ilmoitettu kauniisti:

Heikin kanssa muistelimme edellisen illan Elektro GT:n keikkaa, joka ainakin minulle oli pitkästä aikaa positiivinen yllätys suomalaisessa jatsiskenessä. Sähköisen kerroksen lisääminen perussoittoon tuntuu olevan muodissa ja vanhalle fuusiofanille se kuulostaa mukavalta.

Keikka alkoi lyhyellä setillä Sami Kojosen kanssa. Sami on ensi kesänä esiitymässä Olavi Virtana Rauhalahden kesäteatterissa, joten tangot kuulostivat tosi komeilta.

Oman setin aloitimme country-henkisesti ja Jouni pääsi pitkästä aikaa soittamaan mandoliinia. Muuten miehistö oli perinteisillä paikoillaan. Janna oli iltavuorossa ja otti kuvat orkesterista muiden kiireidensä keskellä.

Vakka-Suomen rytmikuninkaat Folklandiassa 2015

Hannun kanssa päätettiin viime vuoden alkupuolella, että meidän pitää päästä keikalle Folklandiaan. Kun järjestäjät ystävällisesti vastasivat "kyllä" pyyntöömme, niin aloimme miettiä settiä kasaan. Koska laivalla oli runsaasti esiintyjiä, niin saimme puolen tunnin setillemme tilan Sea Pubiin. Se helpotti biisilistan tekoa. Kun Tero suostui tulemaan mukaan, niin suunnitelma oli selvä: miehistä örinää ja kurkkulaulettua gospelia.

Harjoiteltiin pari kertaa Hannun luona ja listalle tulivat tällä kertaa neljä gospelia, joista Hannu veti yhden ja minä kolme. Sen lisäksi Tero örisi intron ja improvisoidun bluesin. Joka biisissä tarkoituksena oli vielä laulaa vuorolaulua mahdollisimman polyrytmisesti samanistisen tunnelman luomiseksi ja sehän toimi hyvin lavalla.

Hain Hannun perjantaina kyytiin ja ajeltiin satamaan, josta laivalle hyttiytymään. Katsottiin vielä kerran ohjelma kasaan hytiissä - muutkin tuntuivat harjoittelevan settejään - ja mentiin sitten lavalle. Soittaminen oli helppoa, kun paikalla oli ammattimiksaajat. Kerrankin ei tarvinnut itse huolehti muusta kuin esiintymisestä.

Yleisö pällisteli ensin ihmeissään meidän menoamme, mutta sitten jää suli ja meno oli hurjaa. Paras kommentti oli lopussa paikalle tulleelta toimittajalta: "Kaikenlaista minä olen eläessäni kuullut, mutta en koskaan tällaista!"

Juntusen Arja videoi malliksi kolme videonpätkää. Ensimmäisessä Tero avaa setin ja lämmittää yleisön:


Toisessa pätkässä esitämme "Swing low, sweet charriotin" omana sovituksenamme:


Ja kolmannessa pätkässä saarna kiihtyy loppukliimaksiin "Join' dat hebbenly bandin" tahdissa ja yleisö on lopullisesti myyty:


Keikka ja festivaali oli mukava kokemus!

Vihreää virtaa Tampereella

Keijo ja Jukka olivat järkänneet meidät keikalle Tampereelle Nature Morte vol. VIII - Spiritistinen istunto tapahtumaan.

Paikalla olivat tällä kertaa meidän sessiossa Vihreää virtaa: Keijo, Verde ja Nousiaisen Jukka jytämimmeineen & allekirjoittanut. Alussa mietitytti, mitä hommasta tulee: sessio oli vanhassa voimalaitoksessa ja nyt tiedän, mitä tarkoittaa homeongelmainen tila. Bändin bäkkäri oli pahvilaatikkovarastossa, johon oli kesällä tulleet vedet. No tapahan tuokin on vähentää bändien yletöntä kaljanjuontia...; )
Verden Mika oli järkännyt meille biisilistan ja tehnyt taustanauhat.

Alussa roudailtiin kamoja.  Mika kasasi omia vermeitään lavan reunalle.

Jukka ja Sini testasivat ja siirtelivät puolestaan rumpuja.

Lopulta soitto alkoi ja Mikan konsepti osoittautui oivalliseksi - sessio pysyi kasassa eikä karannut bluesjamitteluksi.

Mikan ystävä, Sassin Heikki kuvasi pari videopätkää sessioista. Ensimmäinen on hyvä kitaranujellutus:



Ja toinen pätkä lopetti setin vihreällä Keijon sanomalla: pelastakaa meret ja merenelävät. Nauttikaa.



Ai niin: sain vihdoin vietyä Keijon Leilalta saamani ufoksin Mikalle thereminin tekemistä varten. Tämä laitteen seikkailusta sitten myöhemmin enemmän.

Syksyn keikkoja: jazz-T-combo

Kuopion Jazz&Blues yhdistyksen jamit on pidetty kerran kuukaudessa paikallisessa King's Crownissa. Kun meidän bändit olivat kaikki hieman syysteloilla, päätti Tolvasen Jari koota pumpun jamittelijoista soittelemaan viime viikonlopuksi mukavaa rytmimusiikkia.

Jari soitti itse kitaraa ja Terry Counter lauloi.

Rytmiryhmänä olivat Tapu Korhonen ja minä & Silénin Kari soitti vaskipuhaltimia.

Setti koostui perinteisesti jatsikappaleista. Terry on järjestämässä hyväntekeväisyysjuoksutapahtuman jatkoja 1.11. samaan paikkaan, jolloin todennäköisesti esiinnymme uudelleen. (Kiitos Kaarina Mönkköselle kuvista!)

Kesän 2014 keikkoja 3 - Samjen Turbaanit palavat festivaali

Airaksisen Pekka kutsui meidät ja aika monta muutakin soittajaa Samjen retriittikeskukseen Siikaisiin elokuussa 2014. Soittajat ja yhtyeet olivat pääasiallisesti sähköisen äänen ja muinaisen äänen taitajia ja taivuttajia. Pekka aloitti soitannot moskovalaisen kollegansa kanssa retriittikeskuksen näyttelytilaksi entisöidyssä heinäladossa.

Meidän ensimmäinen kokoonpano oli Keijo & Jarmo vahvistettuna Hannulla bassossa.

Soittelimme Keijon juuriblueseja ja tässä pätkä kuultavaksi - kiitos Aarni kuvauksesta:


Toinen kokoonpanomme oli Kheta Hotem, joka pääsi pitkästä aikaa kokoontumaan alkuperäisellä kokoonpanolla Keijo, Hannu, Tero, Anssi ja minä.

Suoritimme perinteisen vesirituaalin ja manasimme tilasta pahat henget pois. Ääninäyte löytyy täältä:


Sessiot olivat niin onnistuneet, että  kutsuja lupasi järjestää ensi kesänä Turbaanit palaavat festarit....

Kesän 2014 keikkoja osa 1 - bluesin ilosanomaa levittämässä

Uncle John bluesbändimme - joka tosin vaihtaa nykyisin nimeään yhtä useasti kuin ensimmäinen kouluaikainen orkesterimme - aloitti kesän keikkaputken soittamalla liikuntalääketieteilijöiden kansainvälisen Puijo symposiumin iltajuhlilla. Juhlat pidettiin Haminalahden hovin navetassa, ympäristö veti selvästi soittajat vakaviksi.

Bändimme farmasiaan liittyvät bluesbiisit ymmärrettiin kerrankin ilman ylimääräisiä selityksiä ja yleisöllä tuntui muutenkin olevan hauskaa.

Tieteellinen blueskonsertointi jatkui heinäkuussa Kuopion torilla järjestetyillä Rapukamurallit tapahtumassa. Ewen oli kirjoittanut Jussilan Japolle jokirapuaiheisen bluesin erinomaisen äyriäisen kunniaksi.