HOTA OutoJazzissa 2025

Hannu järkkäsi meidät keikalle tämän vuoden 2025 OutoJazziin (https://outojazz.fi/), joka pidetään keväisin Outokummussa. Kasattiin taas porukka soittajia ja mentiin keikkapaikalle vanhan kuparikaivoksen tiloihin. Miljöö oli siis täysin ainutlaatuinen ja musiikkitarjonta myös, joten festari paljastui postiiviseksi tuttavuudeksi.

Konsertti oli kaivoksen entisessä rikastamossa, jonka akustiikka oli meille täysin sopiva eli jumalattoman iso tehdashalli. Totesimmekin, että musiikkimme on industrial-freetä. Lisäksi tila sijaitsi kaivoksen rinteessä, joten olimme uramme huipulla soittaessamme niin korkealla.

Rinnerikastamo oli rinteessä

Löydettiin orkesterille sopiva miksauspöytä prosessikeskuksesta

 

Tilassa oli pitkä hallikaiku ja käytimme sitä hyväksi heti perinteisessä kolme torvea aloitusbiisissä, jossa kolme fonistia täytti hallin äänillä.

Seuraavassa näytteessä bändi rauhoittuu hetkeksi.

Siirtyy sitten itämaisiin tunnelmiin. 

 Ja lopettaa konsertin raivoisaan encoreen, jossa kuulostimme jo tehtaan melulta:

 Laitetaan lopuksi vielä järjestäjän kuvaus orkesterista (https://outojazz.fi/artistit/#Hota):

  ”Lojjautatko” kuului Oravikosken kaivoksella kysytyn, kun tarjottiin kaverille annosta Hota-pulveria – nykyään jo kiellettyä särkylääkettä, joka sisälsi kulta-aikoinaan myös ripauksen amfetamiinia. Sitä emme varmuudella tiedä, että millä verbillä kyseisen tropin käyttöä Outokummun Vanhassa Kaivoksessa kuvattiin, mutta täälläkin sitä määrättiin muun muassa räjähdyskaasujen aiheuttamaan päänsärkyyn.

Latauslauantain iltapäivässä tuskin kenenkään päätä särkee, mutta annos HOTAa tarjoillaan kaikille. Tällä kertaa ei kuitenkaan pulverimuodossa ja kielletyin ainesosin, vaan vapaasti värähtelevinä ääniaaltoina Vanhan Kaivoksen Rinnerikastamossa. HOTA on noin 40 vuotta toiminut, alunperin Joensuusta lähtöisin oleva viisijäseninen orkesteri, joka itse määrittelee soittonsa parvi-improvisaatioksi. Luvassa Jauhimon konsertista alas laskeutuessa on siis kiireetöntä freejazz-kelluntaa, jonka lomassa voi tutustua myös tilassa olevaa Kaivosmuseon näyttelyyn.

Kaiken kaikkiaan mainio tilaisuus ja - ainakin omasta mielestämme - myös meiltä hyvä keikka. Kannattaa vierailla jatkossakin!

AKISA - Passover

We had been experimenting with free musical improvisations for years with my friend Heikki. At the late 1990’s Arja said that she wanted to join us and do some vocal stuff. We went to our band rehearsal room. I had bought cheap horror background music for home video makers and put it to the PA and magic started to happen.

We recorded the set and as I listened to it, I noticed that we had made a Passion. Since we had been working with foxglove’s Brad with some Keijo stuff I did send the recording to him and he published it. The CD became a minor cult classic and was noticed all around the world in experiential music circles.

Brad described it as:

“foxglove120: akisa "passover" cd-r

this is one of the most bizarre things i've heard in a while, so it's fitting that it hails from finland. akisa is a trio featuring jarmo saarti (a long-time collaborator of jyväskylä king, keijo) and friends. this is free-jazz skronk of the lord. with a biblical theme present throughout (tracks like "jesus in the midst of the wolves" and "resurrection"), "passover" obliterates any notion you may have about music and christianity hand-in-hand. is this a christian record? fuck if i know, but if this is the way they preach in finland, count me in. wailing saxophones duel it out with ramshackle percussion and acid-laced bass chops. it's like rauhan orkesteri spiked with the jesus juice, and it's oh so fucking delicious.”

Noiseweek said that:

“Actually, the dichotomy of lo-fi jazz and crazed noise is so sharp it gives Passover a weirdly schizophrenic quality. I've listened to this maybe 10-15 times, and sometimes I remember it as an above average free-jazz rec in a low-rent ESP mode (even hear a few Marzette Watts-like moments here and there), other times all that sticks are the 5-to-10 abandoning moments in which choking sax, sandpapery electronics (I think), and the distorted screams of a what sounds like a half-human/half-seal create an explosion of distressed speaker-destruction. I think "Jesus in the midst of wolves" (linked below) is the best example of this oddly beguiling yin/yang, starting as an echoey piece of minimal improv, adding a few saws and creaks, and eventually building to a ear-killing din that sounds like some kind of being not having the greatest of days.

This isn't to say that the more, uh, conventional jazz passages here aren't worthy of time too - subtract the little peaks of freak-out and Passover would still be an excellent chunk of basement-locked skronk - but Passover's insane bumps jut Akisa into its own strange, toxic realm...”

Due to the very limited edition, I decided that it is only fitting to make a YouTube version of it for this Eastern. This is music to be listened to in the darkness, via high end speakers or earphones. The evil is lurking around – it is a passion play, so enjoy.

It starts with the In the beginning (I play saxophone, Heikki bass and Arja does the vocal bit):

 

Next comes Jesus in the midsts of the wolves (I play electric violin, Heikki bass and Arja does the vocal bit):

 

 

Third one is the Written in the stone (I play saxophone, Heikki bass and Arja electric violin):

 

Then Mary wept (I play electric violin, Heikki bass and Arja drums):

 

 

 Fifth one is Dark night (I play bass, Heikki drums and Arja saxophone - if I remember right):

 

Next one is Empty tomb (I play saxophon, Heikki electric violin and Arja vocals):

And it all ends to eternal Resurrection (I play drums, Heikki electric violin and Arja vocals):

 

Finis.

 

HOTA heräsi henkiin

Soiteltiin pitkästä aikaa Hannun ja Anssin kanssa jälkimmäisen mökillä kesäjamit heinäkuussa 2020. Ja koska meno oli mainiota, niin mausteeksi ensimmäinen pala kunnon free tööttäystä foneilla. Kannattaa kuunnella kunnon äänentoistolla. 

 

Tekaisin enemmän hip hop -tyyppisen pätkän samoista sessioista: Vanha kela. 

Verde - Merikurjet

Tavattiin Rintalan Mikan kanssa joitakin vuosia sitten Airaksisen Pekan kesäfestivaaleilla mainio mies ja alettiin jutella niitä näitä musiikista, soittamisesta ja maailmasta. Juttelun lopuksi päätettiin, että yhdessä voisi vaikka soitellakin. Mies paljastui Jorosen Jouniksi ja samalla tutustuttiin Hanna Tryggiin, joka kävi jo noilla festareilla meidän kanssa lavalla jammailemassa.

No yhteistyö on sittemmin vakiintunut. Mika ja Jouni ehtivät julkaista jo levynkin, 2πr, joka sai Soundissa kehuja. Pari yhteistä keikkaa on heitetty ja jammailtu useammankin kerran.

Viime vuoden toukokuussa tehtiin sitten Mikan studiolla äänityksiä. Mika masteroi levyä huolella ja teki siihen komeat kansikuvat. Levy, Merikurjet, tuli ulos joulun alla ja kuulostaa todella hyvältä. Sillä kannattaa testata myös omia äänentoistolaitteitaan.

Yhdellä biisille saatiin mukaan myös Niemisen Rauno, joten sisältö vaihtelee kunnon freejazz rymistelystä kansanmusiikkivaikutteiden kautta melodisempiin biiseihin.

Tässä tämän kokoonpanon musiikista maistiaisiksi keikkavideo viime kesältä:


Verde Live Suulirok 2019 from Mika Rintala on Vimeo.

Joulufreetä Verdellä

Oltiin Anssin kanssa joulun alla Rintalan Mikan studioilla taas soittelemassa. Mika oli kutsunut paikalle samanhenkisiä soittajia ja pääsimmekin hyvään free-tunnelmaan. Mika teki taasen yhdestä otosta videonpätkän joulun kunniaksi. Mika soittaa puhaltimet, Anssi syntikkaa, Hiltusen Jyri kitaraa ja allekirjoittanut lyömäsoittimia. Nauttikaa Mikan loihtimasta saundista - puhdasta ja soivaa...

Riemuliiter from Verde on Vimeo.

Free-jamit Samjessa 2014

Ajoin loppuviikosta Keijon kautta Tampereelle ja sain tämän videonpätkän mukaani. Aarni oli tehnyt taas mainiota kuvaustyötä, joten jakeluunhan tämä on laitettava.
Pätkä on yöjameista Samjen Turbaanit Palavat sessioista loppukesästä 2014 ja lavalla heiluu paikalla olleita soittajia mm. Verdestä, Kheta Hotemista ja Airaksisen Pekka intoutuu soittamaan pianoa oikein viimeisen päälle. Lisäksi lavalla vilahtaa Alexei Borisov.
Free jatsin ystävät: nauttikaa!

Kesän 2014 keikkoja 2 - Jättömaalla Keijon kanssa

Jättömaan keisari pyysi Keijon kokoamaan joukon soittajia tämän vuoden Jättömaafestareille ja Keijohan kokosi. Menimme heti aamusta roudaamaan Kuormalavalle soittimia ja vahvistimia. Ja paikalle saapuikin melkoinen joukko mielenkiintoisia muusikoita. Verde Audion Mika toi ehkä kiinnostavimman setin soittimia - itseäni viehätti eniten Ufox-ilmankostuttimeen tehty theremin ja Hannua kiinnostivat tietysti putkivahvistimet.

Aloitimme setin kolmestaan Hannun ja Keijon kanssa juuribluesilla, jota olemme soittaneet jo vuosia yhdessä. Minulla oli mukana uusi sikarilaatikkokitara, Hannu veti kontralla ja Keijo nuoruutensa Höfnerillä.

Siirsin YouTubeen pätkän bluesista kuultavaksi ja nähtäväksi. (Kiitos Leilalle kuvaamisesta.)


Lavalle alkoi valua sitten muita soittajia ja lopulta setti näytti tältä:

Musikki vaelteli bluesin, etnon ja freen sekä tietysti sitarin kautta itämaisissa tunnelmissa. Ja kuulosti tältä:

Kuormalavan sähkö tuotettiin aggregaatilla. Niinpä tämä on ensimmäinen keikka ainakin minulle, jossa bändin soitto pysähtyi bensan loppumiseen. Toivottavasti ensi kesänä homma hoituu jo aurinkopaneeleilla....

Akisa – vapaan improvisoinnin kuningatar

Olemme Kinnusen Heikin kanssa soitelleet täysin vapaan improvisoinnin periaatteella jo parin vuosikymmenen ajan. Ideana on ollut soitin- ja musiikillisesta osaamisesta vapaa musiikillinen keskustelu, joka tapahtuu siinä hetkessä, jossa soittajat kohtaavat. Vaimoni, Arja Juntunen, oli opiskeluaikanaan harrastanut näyttelemistä ja oli kiinnostunut ihmisäänen tuomisesta mukaan improvisointiin. Äänen muokkaamiseen käytimme soittimille tarkoitettuja efektilaitteita tarkoituksena tuottaa omituista hälyä.

Parin harjoituskerran jälkeen sain ajatuksen yhdistää tähän vielä valmiin ääniefektimaailman. Olin ostanut Anttilan halpamyynnistä ääniefektilevyjä, joista valitsin kauhuelokuviin tarkoitetun. Se osoittautui hyväksi ideaksi senkin vuoksi, että sen avulla syntyi CD:n mittainen rakenne sessiolle kuin vahingossa. Olin soitellut fonia ja sähköviulua noihin aikoihin ja niiden lisäksi meillä oli bändikämpän kaikki perinteiset soittimet käytössä.

Äänitin soiton ja tarjosin sitä tuolloiselle foxglovelle julkaistavaksi (julkaisut). Se oli noina aikoina eräs aktiivisista alakulttuurimusiikin julkaisijoista Yhdysvalloissa. Olin saanut kontaktin yhtiöön Keijon (Virtanen) kanssa tekemiemme levyjen kautta ja Brad Rose julkaisikin levyn vuonna 2006 pienenä painoksena – nykyisin hän toimii Digitalis recordingsin alla. Levystä Passover tuli pieni alakulttuurinen hitti. Yhdysvaltojen yliopistojen erilaisen musiikin kampusradioasemat soittelivat sitä ja arvosteluja levystä ilmestyi mitä ihmeellisimmissä paikoissa.

Brad itse kuvasi levyä seuraavaalla tavalla:

“foxglove120: akisa "passover" cd-r

this is one of the most bizarre things i've heard in a while, so it's fitting that it hails from finland. akisa is a trio featuring jarmo saarti (a long-time collaborator of jyväskylä king, keijo) and friends. this is free-jazz skronk of the lord. with a biblical theme present throughout (tracks like "jesus in the midst of the wolves" and "resurrection"), "passover" obliterates any notion you may have about music and christianity hand-in-hand. is this a christian record? fuck if i know, but if this is the way they preach in finland, count me in. wailing saxophones duel it out with ramshackle percussion and acid-laced bass chops. it's like rauhan orkesteri spiked with the jesus juice, and it's oh so fucking delicious.”

Noiseweek arvosteli levyn ja totesi mm. seuraavaa:

“Actually, the dichotomy of lo-fi jazz and crazed noise is so sharp it gives Passover a weirdly schizophrenic quality. I've listened to this maybe 10-15 times, and sometimes I remember it as an above average free-jazz rec in a low-rent ESP mode (even hear a few Marzette Watts-like moments here and there), other times all that sticks are the 5-to-10 abandoning moments in which choking sax, sandpapery electronics (I think), and the distorted screams of a what sounds like a half-human/half-seal create an explosion of distressed speaker-destruction. I think "Jesus in the midst of wolves" (linked below) is the best example of this oddly beguiling yin/yang, starting as an echoey piece of minimal improv, adding a few saws and creaks, and eventually building to a ear-killing din that sounds like some kind of being not having the greatest of days.

This isn't to say that the more, uh, conventional jazz passages here aren't worthy of time too - subtract the little peaks of freak-out and Passover would still be an excellent chunk of basement-locked skronk - but Passover's insane bumps jut Akisa into its own strange, toxic realm...”

Tämän jälkeen teimme vielä toisen levyn samalle kustantajalle: Distant Phone (2007). Bändi vaipui unholaan, kun yksi jäsenistä ei suostunut lähtemään keikoille. Levyjä ei enää saa, mutta kappaleet on ripattu nettiin meiltä lupaa kysymättä kuten nykyisin on tapana.