Hannu oli joskus hankkinut minulle rummunnahkoja ja vakaasti olin päättänyt tehdä niistä vielä kerran noitarummun itselleni. Joskus nuorempana olin jo yhden rummun tehnyt ja ihastunut sen ääneen. No vuosia kului ja kun vihdoin oli aikaa, niin otin itseäni niskasta kiinni ja kävelin verstaalle. Kirjastolla löysin kirjan rumpujen tekemisestä, jossa oli ohjeet kahdeksankulmaiselle rummulle. Päätin aloittaa sellaisella.
Tästä se alkaa
Teko alkoi puun pätkimisellä sopiviksi kappaleiksi - ne kannattaa tietysti suhteuttaa käytettävässä olevan nahkan kokoon. Valmiita kokoja näytti löytyvän aina pienestä, noin 30 senttisestä jopa 70 senttisiin. Laudankappaleet tuli sitten sahata oikeaan kulmaan kiinnittämistä varten.
Liimaa kehiin
Seuraavaksi kehikko liimattiin kasaan. Kiristimenä käytin neliöpuristinta, jonka hieman virittelemällä ja sisätuilla sain toimimaan yllättävän hyvin.
Nahka palaa
Minun nahkassani oli vielä karva kiinni. Ajoin sen parin millin
sängeksi, että saisin sametinpehmeän värin rummun pintaan. Sitten leikkasin nahkan oikeaan kokoon, rei'itin siihen kiinnitysaukot ja reunat silppusin pitkäksi nauhaksi, jolla rummun nahka sidottaisiin kiinni.
Luuta ristiin
Tein kädenpitimen ja nahkanauhan kiinnittimen hirven sääriluusta.
Nahka likoon
Lopuksi laitoin nahkat likoon reiluksi tunniksi ja sitten sidoin sen rumpuun kiinni. Pientä säätöä kiristämisessä oli, mutta onnistui se ajan ja kirosanojen kera...
Rumpu päältä
Rumpu alta
Kyllä siitä soitin tuli ja vielä kauniskin. Saundia voi kuunnella tästä videosta.
We had been
experimenting with free musical improvisations for years with my friend Heikki.
At the late 1990’s Arja said that she wanted to join us and do some vocal stuff.
We went to our band rehearsal room. I had bought cheap horror background music
for home video makers and put it to the PA and magic started to happen.
We recorded
the set and as I listened to it, I noticed that we had made a Passion. Since we
had been working with foxglove’s Brad with some Keijo stuff I did send the
recording to him and he published it.
The CD became a minor cult classic and was noticed all around the world in experiential
music circles.
Brad described it as:
“foxglove120:
akisa "passover" cd-r
this is one
of the most bizarre things i've heard in a while, so it's fitting that it hails
from finland. akisa is a trio featuring jarmo saarti (a long-time collaborator
of jyväskylä king, keijo) and friends. this is free-jazz skronk of the lord.
with a biblical theme present throughout (tracks like "jesus in the midst
of the wolves" and "resurrection"), "passover"
obliterates any notion you may have about music and christianity hand-in-hand.
is this a christian record? fuck if i know, but if this is the way they preach
in finland, count me in. wailing saxophones duel it out with ramshackle
percussion and acid-laced bass chops. it's like rauhan orkesteri spiked with
the jesus juice, and it's oh so fucking delicious.”
“Actually,
the dichotomy of lo-fi jazz and crazed noise is so sharp it gives Passover
a weirdly schizophrenic quality. I've listened to this maybe 10-15 times, and
sometimes I remember it as an above average free-jazz rec in a low-rent ESP mode (even hear a few Marzette Watts-like
moments here and there), other times all that sticks are the 5-to-10 abandoning
moments in which choking sax, sandpapery electronics (I think), and the
distorted screams of a what sounds like a half-human/half-seal create an
explosion of distressed speaker-destruction. I think "Jesus in the midst
of wolves" (linked below) is the best example of this oddly beguiling
yin/yang, starting as an echoey piece of minimal improv, adding a few saws and
creaks, and eventually building to a ear-killing din that sounds like some kind
of being not having the greatest of days.
This isn't
to say that the more, uh, conventional jazz passages here aren't worthy of time
too - subtract the little peaks of freak-out and Passover would still be
an excellent chunk of basement-locked skronk - but Passover's insane
bumps jut Akisa into its own strange, toxic realm...”
Due to the
very limited edition, I decided that it is only fitting to make a YouTube version
of it for this Eastern. This is music to be listened to in the darkness, via
high end speakers or earphones. The evil is lurking around – it is a passion play,
so enjoy.
It starts with the In the beginning (I play saxophone, Heikki bass and Arja does the vocal bit):
Next comes Jesus in the midsts of the wolves (I play electric violin, Heikki bass and Arja does the vocal bit):
Third one is the Written in the stone (I play saxophone, Heikki bass and Arja electric violin):
Then Mary wept (I play electric violin, Heikki bass and Arja drums):
Fifth one isDark night (I play bass, Heikki drums and Arja saxophone - if I remember right):
Next one is Empty tomb (I play saxophon, Heikki electric violin and Arja vocals):
And it all ends to eternal Resurrection (I play drums, Heikki electric violin and Arja vocals):
Korona-aika tappoi keikkailun ja niinpä on ollut aikaa kaivella arkistoja. Ja sieltähän löytyy kaikenlaista. Kheta Hotemilta löysin Hannun luona tehdyn ja yhtyeen peruskokoonpanolla soitetun livesetin Shaman Jazz, josta tehtiin Ikuisuuden Timon kanssa kasetillinen kuunneltavaa.
Korona-aikana on ollut aikaa myös maalailla, joten kansikuvaan löytyi setin henkeen sopiva maalaukseni KalloWeen:
Pari vuotta sitten juteltiin Mikan kanssa mahdollisesta kirjaprojektista. Teoksen tavoitteena olisi esitellä Mikan musiikillisia näkemyksia ja ennen kaikkea hänen uraa uurtaviaan analogisia ja usein putkitekniikalla toteutettuja musiikkilaitteitaan laajemmin.
Projekti aloitettiin ja saatiin tämän vuoden elokuussa päätökseen ja kirja on nyt valmis.
Tehtiin Mikan kanssa puolenkymmentä haastattelua, jotka kirjoitin puhtaaksi. Mika otti teokseen lisää kuvia ja kaiveli arkistojaan. Tarkoituksena oli kuvittaa teosta mahdollisimman paljon, koska Mikan tekemät soittimet ovat jo katsottuina hienoja. Lisäksi hän teki kaaviopiirustuksia keskeisimmistä laitteistaan ja niiden yksilöllisistä teknisistä ratkaisuista.
Teos esittelee lyhyesti Mikan elämää ja hänen musiikillisen uransa keskeisimmät yhteistyökumppanit, joita on ollut runsaasti. Sen lisäksi siinä käydään läpi Mikan laajaan tuotantoa ja soitinrakentamista syntetisaattoreista uudenlaisiin kielisoittimiin.
Soiteltiin pitkästä aikaa Hannun ja Anssin kanssa jälkimmäisen mökillä kesäjamit heinäkuussa 2020. Ja koska meno oli mainiota, niin mausteeksi ensimmäinen pala kunnon free tööttäystä foneilla. Kannattaa kuunnella kunnon äänentoistolla.
Tekaisin enemmän hip hop -tyyppisen pätkän samoista sessioista: Vanha kela.
Pelkosen Hannun kanssa soiteltiin tämä biisi muistaakseni vuonna 2012. Se on siitä alkaen pyörinyt päässäni ja vaatinut videota taustakseen.
Tänä juhannuksena se sitten sai kuvansa Juntusrannan juhannusyössä.
Ystäväni Ewen Macdonald innostui musiikkivideoiden tekemisestä tänä koronakeväänä kanssani. Keikat ja harjoittelut lyötiin kiinni, kotikaranteenit alkoivat, mutta soittamisen vimma jatkui molemmilla.
Kaikki alkoi siitä, kun lähetin Ewenille soittamani bluesin kännykällä. Hän teki siihen sanat ja videon ja niin ensimmäinen musiikkivideo, King Corona Blues, syntyi huhtikuussa.
Olemme soitelleet pitkään bluesia yhdessä, joten bluesilla oli helppoa jatkaa. Kuopioon iski takatalvi huhtikuussa, joten teimme Snow Blues in E -kappaleen samalla idealla.
Tämän jälkeen nostimme rimaa askeleen korkeammalle sekä musiikillisesti että kuvallisesti. Ewen alkoi kirjoittaa sanoihin tarinoita korona-ajasta, aloimme tehdä muutakin kuin pelkkiä perusblueseja ja kuvatarinatkin alkoivat kehittyä. Toukokuun alussa valmistui A quarantine vignette.
Ja sitä seurasi sitten These socks ain't made for walking, jonka hillitön video perustuu Ewenin kokemuksiin pitkiltä lenkeiltä.
Tämän jälkeen Ewen innostui panostamaan videoihin entistä enemmän. My (mad) Lady Corona
oli samalla virtuaalinen taidenäyttely.
Musiikillisesti omasta mielestäni paras syntyi seuraavaksi, kun Ewenin kaipuu pubeihin kääntyi sanoiksi ja minun sävellyksekseni kappaleessa Drinking at home is just boozing, josta tulikin mukava korona-ajan pubilaulu.
Edellisessä ja seuraavassa Honeymooning with you, Ewen kikkali erityisesti jaetun näytön kanssa videoissaan ja sai koko "orkesterimme" esiintymään.
Koronakevään viimeinen musiikkivideomme Love in Quarantine hyppäsi sitten kuvallisesti aivan uudelle tasolle. Ewenin ystävä Ole Koustrup Hansen ehdotti yhteistyötä ja green screen tekniikan hyödyntämistä korona-ajan traagisessa rakkaustarinassa.
Kaiken kaikkiaan saimme mukavasti ajan kulumaan projektiemme parissa. Kiitokset kaikille mukana olleille, erityisesti kotikuvaajillemme!
Tavattiin Rintalan Mikan kanssa joitakin vuosia sitten Airaksisen Pekan kesäfestivaaleilla mainio mies ja alettiin jutella niitä näitä musiikista, soittamisesta ja maailmasta. Juttelun lopuksi päätettiin, että yhdessä voisi vaikka soitellakin. Mies paljastui Jorosen Jouniksi ja samalla tutustuttiin Hanna Tryggiin, joka kävi jo noilla festareilla meidän kanssa lavalla jammailemassa.
No yhteistyö on sittemmin vakiintunut. Mika ja Jouni ehtivät julkaista jo levynkin, 2πr, joka sai Soundissa kehuja. Pari yhteistä keikkaa on heitetty ja jammailtu useammankin kerran.
Viime vuoden toukokuussa tehtiin sitten Mikan studiolla äänityksiä. Mika masteroi levyä huolella ja teki siihen komeat kansikuvat. Levy, Merikurjet, tuli ulos joulun alla ja kuulostaa todella hyvältä. Sillä kannattaa testata myös omia äänentoistolaitteitaan.
Yhdellä biisille saatiin mukaan myös Niemisen Rauno, joten sisältö vaihtelee kunnon freejazz rymistelystä kansanmusiikkivaikutteiden kautta melodisempiin biiseihin.
Tässä tämän kokoonpanon musiikista maistiaisiksi keikkavideo viime kesältä:
