keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Terästä syliin

Kun innostuin sliden soitosto, niin innostuin tietysti myös lapsteel-kitaran teosta. Malleja katsellessa huomasin, että aluksi kannattaa yrittää yksinkertaista kakkosnelos-ratkaisua. Mutta sitten ruokahalu alkoi kasvaa syödessä.


Ostin vehkeeseen lavan läpi tulevan virityskoneiston, mutta se kokeilu meni häneksi. Olisi ehkä kannattanut hieman mittailla kielten asemia ensin... Sahasin tämän yrityksen raa'asti lankusta irti ja peruutin perinteiseen virityskoneistoon, jonka asemoin kitaranomaisesti.


Seuraavaksi piti keksi miten kielet laitetaan kiinni toiseen päähän. Innovoin tähän teräksisen ratkaisun - pitäähän lapsteelissä terästä olla - eli laitoin L-kiinnittimen lankkuun kiinni ja porasin siihen reiät kielille. Tähän oli helppoa tehdä huonomuistiselle avoimen virityksen muistilappu. Kielten alle, otelaudan puolelle laitoin luupalasen satulaksi estämään ylimääräistä särisemistä.


Tallan tein laatikosta löytyneestä lespaul-mallisesta ylijäämätallasta ja mikiksi tietysti tarpeeksi tehokas humbuckeri. Lankun ohuuden vuoksi käytin säätiminä minipotikoita ja -kytkimiä ja juotin oman miniplugijohdon soittimelle.


No tästähän tuli ruma kuin mikä, mutta onneksi saundi on parempi kuin melamainen ulkoasu!


Ajattelin laittaa tämän "kierrätykseen" eli saunapuiksi. Seuraava lapsteeli on suunnitteilla ja oppia tämän tekeleen virheistä on otettu. Tätä tosin voisi hyvin käyttää vaikka pesäpallomailana....


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti