Kaksikielisten maa

 Koska sikarilaatikosta tehty yksikielinen diddley bow on ilmaisuvoimaltaan suhteellisen rajoittunut tällaisen tönkön soittajan kädessä, ryhdyin jalostamaan ideaa. Lisäsin soittimeen kieliä ja ryhdyin etsimään uusia soundeja käyttämällä sikarilaatikon sijasta metallisia kaikukoppia. Myös ajatus siitä, että jokin vanha kakkuvuoka, pesuvati, peltipurkki tms saa uuden elämän soittimena viehätti minua suuresti. Niinpä viime kuukausina pajassani on syntynyt jonkinmoinen määrä kaksi- ja kolmikielisiä kierrätyssoittimia: kakkuvuoasta tehdyt ovat luontaisesti saaneet nimen ”kakofoni”.
 

Soitinten rakenne on kuta kuinkin sama: kaulapuu menee kaikukopan läpi siten, että kansi kelluu. Otelauta on tehty western-kitaran otelaudasta halkaisemalla. Virityskoneistot on peräisin kitarasta ja kokeilujen jälkeen huomasin, että kitaran kolmos- ja neloskieli on kireydeltään ja jäykkyydeltään aika hyviä näihin instrumentteihin, eli kaulaa ei tarvitse vahvistaa raudalla ja viritystä pystyy vaihtelemaan kaksikielisessä esim E-A, G-C, A-D, eli tyypillisiä blues-virityksiä.

 
Otelautoja dyykkasin Soitin-Huttuselta Helsingistä (www.soitin-huttunen.com): Huttusen Lasse kaiveli vanhasta varastostaan otelautoja ”Made in DDR”, ja niitäpä on nyt minulla varastossa vielä jonkinmoinen määrä. Nykäisen nauhat irti, sahaan otelaudan halki ja kiinnittelen katkaistut nauhat uudestaan kiinni.   

Kaikupohjaksi ja kanneksi kelpaa melkein mikä tahansa: kantena voi käyttää puuta, terästä, alumiinia. Useimpiin olen laittanut sisään kontaktimikin, mutta joihinkin olen myös itse kääminyt kaksi- tai kolminapaisen mikin (resistanssi noin 2K) tai sitten käyttänyt valmista mikrofonia. Ja viimeistely: tässä hommassa saa antaa mielikuvituksen lentää.
 

Yläkuvassa vasemmalla alumiiniseen leipävuokaan tehty alumiinikantinen versio. Keskellä soitin, jossa kaikupohjana emalivati ja kantena messinkitarjotin ja oikealla kolmikielinen, jossa teräsvuoka ja teräskansi. Kansi koristeltu vanhalla skannatulla kuvalla, joka on printattu paperille ja kiinnitetty kanteen lakalla.

Hauskoja projekteja, joista lopputuloksena syntyy ihan toimivia soittimia. Jarmon ja minun sivuprojekti ”Vakka-Suomen Rytmikuninkaat / Rhythm Kingz of Bushel Finland” äänitteli kesällä melkoisen määrän negro spirituaaleja blues-hengessä, ja näissä äänityksissä kaksikieliset olivat keskeisessä osassa. Mutta näistä äänityksistä enemmän myöhemmin...